Täyden kympin robottipihatto

« Takaisin listaan

14
Marraskuu

Edessä pöydälle levitettynä on uuden robottipihaton suunnitelma. Siitä löytyy kiinteät lantakäytävät, 6-rivinen pihatto leveillä, läpiajettavilla ruokintapöydillä. Pihaton 3 robottia on sijoiteltu siten, että toisesta saadaan lypsettyä myös takakierron eläimet. Mitä muuta osaan kertoa pihaton toimivuudesta ja käytöstä?  Kun pihaton pohjakuvaa lähtee kommentoimaan ja muokkaamaan, tulisi ensin tietää miten tätä pihattoa on tarkoitus käyttää. Hyvänä lähtökohtana olisi ryhtyä listaamaan itselle niitä tärkeitä työtehtäviä, mitkä uudessa robottipihatossa tulisi ainakin löytyä. Nykyaikaisessa robottipihatossa tulisi löytyä ainakin nämä 10 asiaa.

Robottinavetassa löytyy aina niitä lehmiä, jotka eivät käy vapaaehtoisesti lypsyllä. Yleensä näitä ovat arat ensikot tai loppulypsykauden eläimet. Näitä eläimiä varten on 1) haettavien karsina, johon eläimet haetaan hoitajan toimesta. Ajettavien karsinasta ainoa poispääsy takaisin pääryhmään on robottilypsyn kautta. Ajettavien karsinassa ei ole makuuparsia, juoma-allasta tai rehua tarjolla. Sen tulisi olla sijoitettu robottinavettaan myös siten, että pääryhmän eläimillä on mahdollisuus käyttää robottia yhtäaikaisesti.

 

Haettavien karsina

 

2) VIC –ryhmä (very important cow) on pihaton sviittialue. Se on varattu kaikkein tärkeimmille, erityishuomiota vaativille vastapoikineille eläimille. VIC – ryhmässä on runsaasti ruokintapöytätilaa ja makuualueena toimii joko kestokuivikekarsina tai syväkuivikeparret. Ryhmällä on vapaa, rauhoitettu pääsy robottilypsyyn 24/7, jolloin aratkin ensikot oppivat käymään omatoimisesti lypsyllä useamman kerran päivässä. VIC-ryhmä sijaitsee pihatossa keskeisellä paikalla, jolloin ne ovat helposti valvottavissa.

 

VIC-ryhmä kestokuivikkeella

 

3) Ruokintapöytätilan merkitystä ei voi koskaan liikaa korostaa. Itsekkään ei viihdy 10. henkilönä ruokapöydässä, joka on tarkoitettu 6 hengelle. Riittävä ruokintapöytätila takaa lehmälle syömisrauhan, jolloin se viihtyy siellä pitempää ja palaa ruokintapöydälle useammin. Pääryhmässä lehmillä tulisi olla vähintään 60 cm ruokintapöytätilaa/eläin. VIC- osastossa ruokintapöytätilaa tulisi olla vähintään 76 cm/eläin. Kilpailu ruokintapöytätilasta vähentää syöntiä ja rajoittaa tuotosta.

 

Ruokintapöytätilaa tulee olla riittävästi

 

Tilan oma 4) käsittelypilttuu on monitoimityökalu, jonka avulla tila voi parantaa lehmien kestävyyttä karjassa ja saamaan taloudellisia säästöjä. Ennaltaehkäisevällä, säännöllisellä sorkkahoidolla saadaan ei-tartunnallisia sorkkasairauksia ja ontumia vähennettyä ja eläinten terveyttä parannettua. Vaikka tilalla kävisikin ulkopuolinen sorkanhoitaja säännöllisesti vuoden aikana, on silti tarvittaessa hyvä, että lehmä saadaan turvallisesti otettua kiinni ja sorkat tsekattua myös itse.

 

Käsittelypilttuu

 

5) Sorkkakylpyä käytetään tarttuvien sorkkasairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Sorkkakylvyn paikka on hyvä miettiä valmiiksi jo suunnitteluvaiheessa. Väärin mitoitetut ja sijoitellut sorkkakylpyaltaat voivat pahimmillaan sekoittaa koko eläinliikenteen ja aiheuttavat vain lisää stressiä ja työtä hoitajille.

 

Reitti sorkkakylpyyn

 

Robottipihatosta tulisi löytyä 6) muunneltava erotteluosasto. Muunneltavaan erotteluosastoon saadaan tarpeen mukaan sijoiteltua antibioottihoidettavat lehmät erilleen muista pääryhmän eläimistä, jolloin ne saadaan lypsettyä valvotusti ja minimoitua antibioottivahingot. Hoidettava eläin on myös poissa pääryhmästä, jolloin on pienempi riski, että se tartuttaa terveet eläimet. Muunneltavaan erotteluosastoon on myös mahdollista sijoittaa kiimahäiriköt ja umpeutettavat lehmät. Mikäli erottelua vaativia lehmiä ei robottipihatosta löydy, voidaan muunneltava erotteluosasto parhaassa tapauksessa yhdistää pääryhmään ja saada näille eläimille lisää ruokintapöytätilaa.

 

Muunneltava takakiertoalue

 

7) Vasikoiden sijoittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa omaan rakennukseen vähentää tautipainetta. Erilleen robottipihatosta sijoitettuun vasikkalaan saadaan suunniteltua yksilöllinen, riittävä ilmavaihto sekä kertatäyttöiset karsinat. Myös ruokinta-, kuivitus- ja puhdistusreitit saadaan toimiviksi ja tarvittaessa koneella tehtäviksi, kun robottipihaton seinät ja eläinryhmät eivät rajoita töiden sujuvuutta.

 

Tautipaine pienemmäksi siirtämällä vasikat omaan rakennukseen

 

8) Koneellinen kuivitus on mahdollista toteuttaa koko robottipihattoon kun sen tarve otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Ison pihaton kuivittaminen käsityönä vie paljon aikaa ja kuivikkeen käyttö saattaa jäädä sen takia niukaksi. Ajettavia kuivituskoneita on mahdollista käyttää myös robottilypsyn yhteydessä, sillä eläimet tottuvat väistämään konetta.

 

Koneellinen kuivitus

 

9) Riittävästi vapaata tilaa robotin edessä takaa sujuvan lehmäliikenteen. Robottilypsyssä eläimet käyvät lypsyllä vapaaehtoisesti ja hierarkiassa alimpana, usein ensikot, uskaltautuvat myös robotin odotusalueelle kun siellä on riittävästi tilaa.

 

Tilava robotin odotusalue

 

Robottipihaton ydinalue on robottihuone, jossa hyvin usein sijaitsee myös navetan ”likainen” toimisto. Sieltä operoidaan iso osa pihaton töistä, joten kulkuja sisään ja ulos tulee paljon. Sen sijaan, että pesisimme saappaat joka kerta kun astumme sisään robottihuoneeseen, tulisi sinne olla 10) puhdas reitti. Tämä voidaan toteuttaa puhtaalla käytävällä, astinkivillä tai kulkusillalla. Joskus on tarvetta yhdistellä useampaa näistä.

 

Puhdas reitti robotille

 

Käyttäjälähtöiseen toiminnalliseen suunnitteluun käytetään resursseja aivan liian vähän. Suunnitteluun käytettävä aika pitenee, mutta se maksaa itsensä takaisin toimivien ratkaisujen kautta. Varmista, että saat juuri sinun tavoitteisiisi ja työrutiineihisi sopivan robottipihaton. 4dBarn Design sisältää selkeät robottipihaton työohjeet, joiden avulla valmentaudut työvaiheisiin jo suunnitteluvaiheessa.    

 

4dBarnin vasikkaspesialisti Marjo Posio bloggaa