Kylmäkasvatus koetaan työlääksi itselle ja haasteeksi vasikoille. Pelätään, että vasikat jäätyvät pakkasessa kosteisiin karsinoihin ja itse täytyy palella pakkasessa päivittäin monta tuntia vasikoita juottaen, kuivittaen ja ruokkien.
Terve ja hyvin kasvava nuorkarja on yksi tärkeimmistä maitotilan voimavaroista. Vasikoiden kylmäkasvatus jakaa mielipiteet puolesta ja vastaan, vaikka kylmäkasvatuksella on jo pitkät perinteet. Laajentava maitotila tulee ennen pitkää tämän valinnan eteen. Enemmän vasikoita tarkoittaa suurempaa tautipainetta niin hengitystieinfektioiden, ripuleiden kuin muidenkin vasikkatautien osalta. Lue lisää vasikkalan suunnittelusta toisesta blogi-kirjoituksestamme.
1. Kylmän vasikkala on edullisempi rakentaa
Rakentamalla vasikoille täysin kylmä, eristämätön rakennus, voidaan edullisemmalla rakennustavalla satsata lisäneliöihin ja kertatäyttöisyyteen. Myös vasikkalaa suunnitellessa on hyvä ottaa laskin käteen ja käyttää ”x 140 prosenttia = elävän elämän kerrointa”. Hyvästä managementista huolimatta aina joskus maitotilan vuodenkiertoon sattuu poikimaruuhkia ja silloin työtä helpottaa, kun vasikkala on suunniteltu hieman ylisuureksi.
2. Keskitä työt lämpimään vasikkakeittiöön
Vasikoiden kylmäkasvatus työllistää toki pakkasilla enemmän, mutta kun sen tiedostaa ja varautuu niihin etukäteen, ei kylmäkasvatuksesta tule hyistä työleiriä. Hoitotyö on miellyttävämpää työntekijän kannalta, kun vasikkalaan sijoitetaan keskeiselle paikalle lämmin ja tilava vasikkakeittiö. Siellä voidaan hoitaa juottovälineiden pesu, juoman valmistus, kirjanpito; mahdollisimman pitkälle kaikki se työ kun ollaan tekemisissä veden kanssa tai joka ei vaadi suoraa kontaktia vasikoiden kanssa.
3. Oljella nukuttaa paremmin
Lisäkuivitusta tarvitaan talvella, jotta vasikka pääse kaivautumaan olkeen ja pysyy siten kuivana ja lämpimänä. Hyvä vanha polvisääntö kuivitukseen on edelleen, että hoitajan on itse pystyttävä olemaan karsinassa 20 sekuntia polvillaan ilman kastumista. Hoitajan kannalta kuivitustyö sujuu helposti kun ryhmäkarsinoiden kuivitus onnistuu koneellisesti ja yksilökarsinoiden kuivikkeiden säilytys on mahdollisimman lähellä käyttökohdetta.
Olkipehkuissa kelpaa köllötellä
4. Kylmä vasikkala tarvitsee myös hyvän ilmanvaihdon
Oikein suunniteltu ja käytetty ilmanvaihto vähentää kosteutta ja myös kuivituksen tarvetta vasikkalassa. Verhoseiniä säädetään säätilan mukaan ja tuubi-ilmanvaihto hoitaa minimi-ilmanvaihdon, vaikka pakkasmittari laskisi alle – 30 astetta. Puhdas ilma parantaa myös vasikoiden terveyttä, sillä monet vasikoiden sairaudet leviävät herkemmin kostean ilman välityksellä.
5. Vasikka tarvitsee kylmällä lisäenergiaa
Vasikat tarvitsevat pakkasella lisäenergiaa. Tämä voidaan tehdä joko lisäämällä ylimääräinen juottokerta päivään, lisäämällä juoman määrää 1/3 tai väkevöittämällä juomaa ruokinta-asiantuntijan neuvojen mukaisesti. Lisäksi kädenlämpöistä juomavettä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan useita kertoja päivässä ja tarjolla on myös vapaasti laadukasta vasikkarehua. Vasikoille vieroitus on aina stressi ja sitä kannattaa myöhäistää, jos se sattuu erityisen kylmään ajanjaksoon.
Tavoitteena terve ja tuottava karja
Kaikilla lypsykarjatiloilla tavoitteena on kasvattaa terveitä ja tuottavia lypsylehmiä. Hyvin suunniteltu vasikkala, jossa työt sujuvat ja vasikat viihtyvät ja pysyvät terveenä on tärkeä osa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 4dBarnin suunnittelussa korostuu Lean –ajattelun yksinkertainen periaate: emme juokse uudessa vasikkalassa entistä nopeammin, vaan yhdessä mietimme,miten kävelemme lyhyemmän matkan.
Annetaanpa lopuksi Juho Hyryn kertoa kokemuksia kylmäkasvatuksesta. Video esitettiin ensimmäisen kerran Sarkamessuilla 1.2.2019.
RantaHyry Oy:n kokemuksia kylmästä vasikkalasta (video 7 min suomeksi)
